Millainen mahtoi olla kivikauden mummi?
Ajatus tuli mieleen eilenillalla kun kävimme teatterissa katsomassa Riku Suokkaan esittämää Luolamies-näytelmää. Yhden miehen show pitää sisällään tukielman miehestä ja naisesta sekä parisuhteesta kivikaudella ja nykypäivänä. Ehdottomasti näkemisen ja kuulemisen arvoinen juttu!
Ystäväpariskunnan mies nauroi niin että hädintuskin pysyi tuolillaan.
Olisinko edes elossa (53v.) jos olisin elänyt kivikaudella? Elinikäennuste taisi olla hieman alhaisempi kuin nykyään...Elämä oli rankkaa, raakaa ja väkivaltaistakin. Ei tarvittu poliisisarjoja tai dekkareita.
Fyysisesti olen "paremmassa lihassa" kuin kanssasisareni olivat niihin aikoihin. Ei tainnut olla tarvetta painonpudotukseen..Jos massaa kertyi se oli vain hyvä asia; ravintoa riitti eli miehet hoitivat tehtävänsä. Naiset keräilivät luonnon antimia lääkkeiksi ja ravinnoksi. Marjoja ja muutamia sieniä saisin koriini mutta luonnonlääkintä on kirjahyllyyn hankitun kirjan asteella.
Vanhemmat naiset ja miehet ovat kautta aikain siirtäneet tietoa ja taitoa tulevalle sukupolvelle. Näin varmasti myös kivikaudella. Vanhempia ihmisiä arvostettiin juuri heidän tietojensa, taitojensa ja kokemustensa vuoksi.
Nykypäivänä paljon tietoa ja taitoa on hankittavissa tietokoneen kautta. Itsekin katsoin yhtenä iltana hyvän nettiohjeistuksen 3-säikeisen köyden pleissaamisesta. Niinpä!
Vaikka ajat muuttuvat ihmiset eivät pohjimmiltaan (onneksi) ehdi muuttua samassa tahdissa. Kivikauden mummi on synnyttänyt lapsensa, hoitanut, ohjeistanut, suojellut ja rakastanut lastaan. Saman on läpikäynyt hänen lapsensa ja kivikauden mummi on (toivottavasti) katsellut tätä ja ollut heidän elämässään mukana silloisin tavoin.
Samoin tekee nykypäivän mummi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti